FYKE kpl 3 del 2

Tiheys

kommer senare...



Makeaa vai suolaista?

Tärkeintä ihmisille, eläimille ja kasveille on makea vesi, koska se on sellaista vettä, jota me juomme. Se, että vesi on makea, ei tarkoita sitä, että se maistuu makealta, vaan että siinä ei maistu suola.

Meressä on suolaista vettä. Siellä on suurin osa koko maailman vesistä. Miksi merivesi on suolaista?

Kun pohjavesi hiljalleen liikkuu maakerrosten läpi mereen, ottaa se mukaansa erilaisia suoloja, joita on maassa. Nämä suolat tulevat mereen ja ne tekevät merivedestä suolaisen.

Me ihmiset ja useat eläimet juovat makeaa vettä, mutta on myös eläimiä, jotka ovat sopeutuneet juomaan suolavettä. Sellaisia eläimiä ovat merilinnut esim. lokki- ja sorsalinnut.

Vesi liuottaa monet aineet

Monet aineet liukenevat hyvin vedessä ja sanotaan, että vesi on hyvä liuotin. Mutta on aineita, jotka eivät liukene vedessä. Sellaisia aineita ovat rasvat, kuten ruokaöljyt, voit ja margariinit. Oletko joskus yrittänyt tiskata pelkällä vedellä lautasta, jolta olet syönyt paistettua ruokaa? Mitä tapahtuu? Rasva pysyy lautasella ja sinun on pestävä se tiskiaineella. Rasva paakkuuntuu vedessä könteiksi, jotta sillä olisi mahdollisimman vähän kontaktia ympäröivän veden kanssa. Pesuaine sitä vastoin jakaa rasvan niin pieniin osiin, että se on helppo tiskata pois.

Kun puhutaan vedestä liuottimena, on tärkeää ottaa esille kaksi käsitettä, joihin tulet varmasti tulevaisuudessa törmäämään, nimittäin sekoitus ja liuos. On hyvä tietää ero niiden välillä. Yhdistelmä koostuu aina kahdesta tai useammasta aineesta, jotka on sekoitettu keskenään. On olemassa erilaisia yhdistelmiä: kiinteä yhdistelmä, nestemäinen yhdistelmä ja kaasuyhdistelmä.

Esimerkiksi sokerin ja jauhon sekoitus on kiinteä sekoitus, kun taas suolan ja veden sekoitus on nestemäinen sekoitus. Ilma on sekoitus erilaisia kaasuja eli siis se on kaasusekoitus. Nestemäistä sekoitusta, josta ei voida erottaa siihen sisältyviä eri aineita, kutsutaan liuokseksi.    

Hapan vai emäksinen?

Sitruuna maistuu happamalta. Se johtuu siitä, että sitruuna sisältää aineita, joita kutsutaan hapoiksi. Sellaisia aineita on useimmissa hedelmissä ja marjoissa eri määriä, minkä vuoksi marjat ja hedelmät ovat eri tavoin (tai eri määrin) happamia. Voimmeko kokeilla, onko jokin aine on hapan vai ei? Täytyykö meidän aina maistaa sitä? Me voimme kokeilla! Luonnossa on aineita, jotka vaihtavat väriä, kun ne ottavat kontaktia johonkin happamaan. Näitä aineita, joita voidaan käyttää kokeillakseen, onko jokin aine hapan tai ei, kutsutaan indikaattoreiksi. Happaman vastakohta on emäksinen. Emäksisiä aineita on tapana lisätä erilaisiin pesuaineisiin. Jos aine ei ole hapan eikä emäksinen, se on neutraali.

Mutta mistä tiedämme minkä väriseksi indikaattori muuttuu tullessaan happamaksi? Sinä voit kokeilla; pudota vähän indikaattoria sitruunamehuun ja katso minkä värin se saa.

Tiesitkö tämän?
Me käytämme nimitystä pH, kun jaamme aineet happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin.
Kun pH on alempi kuin 7, on aine hapan.
Kun pH on korkeampi kuin 7, on aine emäksinen.
Kun pH on 7, on aine neutraali.

Svenska ordprov 24.10.2014

Höst färger

Jag samlade först lite gula löver på en högen. Sen hämtade jag lite röda löver. Sen började jag uppsätta dom på en vacker stilleben.

Och sen blev det färdig!

Jenni

Fogel

Konstvärk är en fogel.

T: Benjamin

ett konstverk med blad och stenar

ett konstverk med blad och stenar

På  tisdag  jag  och  okko  gjord  ett  konstverk  av blad

  och  stenar.  I  konstvärket var  också  liten  bit  träd.  Det  konstverket  är so  fint.

Pvm .:. 14.10.2014

B y : S a n E    AnD     o K K o  :-DDDDD

Bildkonstlektion på tisdag

Förtret, att där har varit inte blåbär....

Vi har går till skogen, och göra non sak av natyr. Det har varit svort at välja, vad ska göra....

Jag har göra en båt, av en svamp, rönnbär, en sticka och en löv.







        Emma

Bildkonst i skogen

Jag gjorde ett hjärta.

Andreas

Kvadrat

 

Det är kvadrat

Jimi

Bildkonst i skogen

Jag gjorde en djävul. Den var inte glad.                

      

En arg djävul

By: NIKLAS

        

Högholmen

Högholmen

I Högholmen var jätte cold och jätte roligt.

I Högholmen vår Leijon och tiger.

 

 

 

Jimi

Resan till Ateneum



     RESAN TILL ATENEUM

Den har varit en tisdag, när vi har går till Ateneum. Den har varit Tove Janssons hundra år utställningen. Jag kom ihog Tuulikki Pietiläs miniatyr, och Tove Janssons målningar. Det har varit en fint resa.

 När vi har tittat alla saker, går vi äta matsäckerna. Nästan non ser rolltyg skopen. So, kanske du vät, vad hände sen, alla har klädsamma den, och det har varig rolig.

Emma

Bildkonstlektion på tisdag

Bildkonstlektion på tisdag

Vi var  ute i skogen och vi gjorde konstverk till marken. Vi samlade blad, sten, och allt som man kan hitta från naturen. Där var roligt. Vi gjorde Japans flagga av röda bär, bark och blad. Här är en bild av den:

Anni ja Emma T.

Kuvaamo taidon tunti metsässä

Mat talrik


På talriken var...

-Växter som var sallad
-Stenar som var talrikens rander
-Bär som var bär
-Svamppar son var...svamppar
-Blad som kröna alla


By: Ronja ja Katri

Min bildkonst fågel

I bildkonst vi var i skogen. Jag gorde en fågel av blad, svamp och träd. Det var roligt.☻

Enni

ateneum

Ateneum

Vi åkte till ateneum.

Det var kul och vi läkte med kläder.

Jimi sovade hela tiden.

Vi tyckte om mumintrollet som var i en box.

BY: Niklas och Andreas

Ateneum - Utflykt

Vi var på ateneum, i Tove Jansson besök. Där var många saker av Tove Janssons liv. Det var också många saker av mumin figurer. Det var rolit. Vi tyckte mycket om det.

Där var också mumin kleder. Vi tyckte mest om dom där kläderna. Vi skrattade så mycket.☻

Jag tyckte mest om en mumin tavla, den var så fin. I den där tavlan alla var glada!♥



Vår lärare!☻

By:Enni

Högholmen

Högholmen 2014

kapitle 1: Uggle tihrustaa

 UGGLE TIHRUSTI,

vände huvudet,

OCH TIHRUSTI MER!


Ronja ja Katri

HI kpl 4

4. Karvaiset esi-isät

Ihmisen esihistoria on pitkä

Ihminen on melko läheistä sukua apinoille ja alun perin myös ihmisillä oli turkki. Miljoonien vuosien kuluessa ihminen ja apina alkoivat kehittyä eri suuntiin.­­­ Ensimmäinen ihmisen kanssa sukua oleva laji oli etelänapina, joka eli n. 4 miljoonaa vuotta sitten. Etelänapina oli vain noin 120 senttimetriä pitkä. Laji, jota kutsutaan käteväksi ihmiseksi, kehittyi noin 2,5 miljoonaa vuotta sitten. Nykyaikainen ihminen, viisas ihminen (homo sapiens) kehittyi vain 200 000 – 100 000 vuotta sitten Afrikassa ja sitten se levisi muihin mantereille.

Ihmislajeilla oli erilaisia kykyjä ja lahjakkaimmat lajit selvisivät. Nykyaikaiset ihmiset havaittiin parhaiten sopeutuvaksi. Laji jäi henkiin ja pärjäsi jopa paremmin kuin isot ja vahvat neandertalinihmiset, jotka elivät noin 30 000 vuotta sitten. Nykyaikainen ihminen oli yksinkertaisesti älykkäämpi kuin neandertalinihminen. Nykyaikainen ihminen oli myös parempi valmistamaan metsästysaseita ja hankkimaan syötävää. Seinämaalaukset ovat toinen esimerkki nykyaikaisen ihmisen älykkyydestä.

Ihminen oppii ja kehittyy

Yksi tärkeimmistä tapahtumista ihmisen historiassa on, että ihminen oppi kävelemään kahdella jalalla. Ennen sitä ihmisapinat elivät puissa. Noin kuusi miljoonaa vuotta sitten ilmasto muuttui ja metsät vähenivät. Puissa ei enää ollut riittävästi ravintoa, joten oli pakko alkaa etsiä ruokaa alhaalta maasta. Oli helpompaa kerätä ruokaa kahdella jalalla kuljettaessa, koska uusi tapa kulutti vähemmän energiaa.

Kun ei tarvinnut käsiä kävelemiseen, pystyi käyttämään niitä aseiden ja työkalujen valmistamiseen. Aseiden avulla voitiin puolustautua petoeläimiltä ja metsästää niitä. Tämä parempi ruokavalio sai aivot kasvamaan ja ihmisten kyvyt kehittyivät.

Tärkeä keksintö oli punoa koreja, joita tarvittiin pientavaroiden kuljettamiseen. Suuri edistys askel oli, kun ihminen oppi tekemään tulta. Tulen avulla pystyttiin ajamaan eläimet ansoihin ja lämmittämään luolia, joissa asuttiin. Lämmin ruoka maistui paremmalta ja lämmittäminen tappoi monia bakteereita, mikä vähensi sairauksien määrää.

Kaikkein tärkeintä oli, että ihminen oppi puhumaan. Alussa kommunikoitiin elein ja äänen avulla. Kun ruvettiin puhumaan, kerrottiin eilispäivän tapahtumista tai että kuinka metsästettiin.

Muista!

- Me tiedämme aika vähän esihistoriasta.

- Ihmislajit ovat kehittyneet hitaasti, vain parhaiten kehittyneet ihmislajit selvisivät.

- Kävely kahdella jalalla, puhuminen, työkalujen käyttäminen ja tulen tekeminen olivat tärkeitä keksintöjä.

Ihmislajien kehitys
Australopithecus africanus (etelänapina) 3-2 miljoonaa vuotta sitten
Homo habilis (kätevä ihminen) 2,5 – 1,8 miljoonaa vuotta sitten
Homo erectus (pystyihminen) 1,6 miljoonaa vuotta sitten
Homo neandertalensis (neandertalinihminen) 250 000 - 28 000 vuotta sitten
Homo sapiens (viisas ihminen) 200 000 vuotta sitten

Svenska ordprov 10.10.

FYKE kpl 3 del 1

Vesi – maapallon yleisin aine

Vettä on kaikkialla luonnossa: ilmassa, maassa, kaikissa eläimissä ja kasveissa. Ihminen voi elää vain muutaman päivän ilman vettä. Ilman vettä maailmassa ei olisi elämää. Mutta mistä vesi tulee? Vesi, jota maapallolla on, on aina ollut täällä – aikojen alusta asti. Totuus on, että uutta vettä ei muodostu eikä mikään vesi katoa. Se on samaa vettä, joka kiertää uudelleen ja uudelleen koko ajan. Se vesi, jolla peseydyt tänään, voi olla samaa vettä, jota lapsenlapsenlapsesi juo tulevaisuudessa.

Vesi siis kiertää uudelleen ja uudelleen luonnossa. Tämä on veden kiertokulku. Kun aurinko lämmittää maailman pintaa, järviä ja meriä, muodostuu vesihöyryä, joka nousee ylöspäin. Korkeammalla oleva ilma on kylmempää, minkä vuoksi vesihöyry viilenee ja muodostuu pieniä vesipisaroita. Vesipisaroita muodostuu yhä enemmän ja lopuksi ne pakkautuvat yhteen ja siitä tulee pilviä. Kun vesipisaroista pilvissä tulee liian isoja ja painavia, ne satavat alas maahan sateena tai lumena. Osan maahan tippuvasta sateesta kulkeutuu ylös kasveihin, osan juovat eläimet ja osa päätyy jokiin, puroihin tai virtoihin, jotka sitten valuvat alas meriin tai järviin. Osa sateesta imeytyy maaperään ja vesi suodattuu pohjavedeksi, joka liikkuu hitaasti merta kohden.

Pintajännitys

Vesi koostuu pienistä hiukkasista, joita kutsutaan molekyyleiksi. Molekyylit vetäytyvät toisiaan kohti, mikä johtaa siihen, että pintakerrokseen muodostuu veden yhdessä pitävä voima. Tämä voima on nimeltään pintajännitys, ja sinä itse voit havaita sen, jos täytät lasin ääriään myöten vedellä. Silloin näet, että pinta nousee yli reunan, mutta että vesi ei silti valu yli. Vesi valuu yli reunojen vasta, kun lasi on enemmän kuin täynnä, koska silloin pintajännitys ei voi enää pitää vettä kasassa. Voit myös havaita pintajännityksen, kun kaadat vettä kannusta. Vesi pysyy kasassa niin, että se valuu kuin nauhana.

FYKE kpl 2

Ilma – näkymätön aine

Ilma on erilaista kuin suurin osa muista aineista. Tiedetään että ilmaa on, mutta sitä ei voi nähdä eikä koskettaa. Mutta jos me emme voi nähdä ilmaa ja emmekä myöskään tuntea sitä, mistä tiedämme että se on olemassa?

Jos puhallat ilmapallon, näet, että se täyttyy ilmasta. Jos otat paperin ja heilutat sitä edes takaisin kasvojesi edessä, voit tuntea ilmavirran. Tuuli on ilmaa, joka liikkuu. Me voimme tuntea ilman ja tietää, että se on olemassa, vaikka emme voi nähdä sitä. Me tiedämme myös, että ilma on ehdottoman välttämätöntä, jos haluamme elää. Emme voi pidättää henkeämme ikuisesti, koska selviämme ilman ilmaa vain joitakin minuutteja. Sen takia meillä pitää olla sukellusvarusteet, jos aiomme olla veden alla pidemmän aikaa. Se ei kuitenkaan ole mitä tahansa ilmaa, joka on tärkeää meille maassa, vaan me tarvitsemme ilmakehän, joka on ohut ilmakerros maapallon ympärillä. Ilman ilmakehää maa olisi kylmä ja ehkä myös autio. Minkälaista on ilmakehän ilma? Mistä se koostuu?

Ilma oli yksi niistä neljästä elementistä, joita tutkittiin 1600- luvulla ja silloin tehtiin täysin uusi ja jännittävä havainto. Ilma ei koostu vain yhdestä elementistä, vaan erilaisista kaasuista! Ilma on siis erilaisten kaasujen sekoitus, josta suunnilleen viidesosa on happea. Se on happi, joka on elintärkeää ihmisille ja eläimille, koska kaikki, mikä tapahtuu kehossa, tarvitsee happea. Se kaasu, jota on eniten ilmakehässä, lähes 80 prosenttia, on nimeltään typpi. Loput ilmasta koostuu toisista kaasuista pienissä määrin. Ne ovat neon, helium, vety, otsoni ja hiilidioksidi. Hiilidioksidi on kaasu, jota on ilmassa, jota hengitämme ulos. Se on välttämätöntä kasveille, että ne voivat tehdä ruokaa itselleen, jotta ne kasvavat. Kun ne tekevät sitä, syntyy happea. Kaikki happi, jota on ilmakehässä, tulee vihreistä kasveista.

Tunnetko joskus väsymystä, kun olet pitkään huoneessa, jossa on paljon ihmisiä? Tämä johtuu siitä, että ilman happi vähenee ja hiilidioksidi lisääntyy. Se on se, mitä tapahtuu, kun sanotaan, että "ilma loppuu". Siksi on tärkeää, että tuuletatte luokkaa välitunneilla. Siten jaksatte opiskella paremmin seuraavalla tunnilla.

Erilaisille aineille on annettu erilaisia symboleja. Nämä symbolit ovat hyviä, koska silloin tietää, mistä aineesta puhutaan, vaikka puhutaan eri kieliä. Kemian symboli hapelle on O ja typelle N. Hiilidioksidilla on symboli CO2 ja otsonilla O3. Vety merkitään symbolilla H, neon symbolilla Ne ja helium symbolilla He.

Ilma voi tuottaa painetta

Kun pumppaat pyörääsi, puristat ilmaa sisään renkaaseen. Sitten kun lähdet liikkeelle, huomaat, että renkaasta ei tule litteää vaan se säilyttää muotonsa. Mitä on tapahtunut? Ilma painaa pyörää sisältäpäin ja pyörän sisälle muodostuu painetta.

                      Ilmakehä on satoja kilometrejä paksu. Ilma, joka on ilmakehässä, painaa koko ajan maapallon pintaa ja kaikkea, mitä on maassa, myös ihmisiä. Voisi luulla, että me painautuisimme kasaan, mutta niin ei kuitenkaan käy. Miksi? Siksi, koska kehossa on yhtä paljon painetta kuin ilmassa meidän ympärillämme.

Lämmin ja kylmä ilma

Miksi sinulle tulee kylmä jaloista, jos avaat jääkaapin tai pakastimen? Miksi kuuma ilma nostaa ilmapalloa ylöspäin? Kun ilma lämpenee, se ottaa suuremman tilan ja lämmin ilma alkaa nousta ylöspäin. Kylmä ilma sitä vastoin on painavampaa kuin lämmin ilma ja painuu siksi alaspäin.

HI kpl 3

3. Historia on ihmisen menneisyyttä

Menneisyys jaetaan aikakausiin

Historian tunteminen auttaa meitä ymmärtämään mennyttä. Menneisyys jaetaan aikakausiin, jotta olisi helpompaa muodostaa kuva historiasta. Aikaa ennen kirjoituskielen keksimistä kutsutaan esihistorialliseksi ajaksi. On vaikea tutkia esihistoriallista aikaa, koska ei ole mitään kirjallisia lähteitä, jotka kertovat siitä. Kirjakielen keksimisen jälkeistä aikaa kutsutaan esihistorialliseksi ajaksi.

Jos verrataan kuinka kauan maapallo on elänyt, havaitaan, että ihmisten historia on aika lyhyt. Jos maapallo olisi yhden vuorokauden ikäinen, ihminen olisi elänyt vähemmän 40 sekuntia. Kivikausi on pisin aikakausi ihmisen historiassa. Ihmiset oppivat käyttämään rautaa noin 3500 vuotta sitten. Tuli keksittiin ennen sähköä ja autot keksittiin runsaat 100 vuotta sitten. On mennyt suunnilleen 50 vuotta siitä, kun alettiin valmistaa tietokoneita, ja on vain 15 vuotta siitä, kun on tullut tavalliseksi omistaa kännykkä.

Yksittäiset vuosiluvut eivät ole kovin tärkeitä, kun opiskellaan historiaa. Sinun ei tarvitse muistaa tarkkaa vuotta milloin joku tärkeä historiallinen henkilö syntyi tai kuoli. Sitä vastoin on tärkeää, että luo kuvan siitä, missä järjestyksessä tapahtumat tapahtuivat. Esimerkiksi pyramidit Egyptissä rakennettiin antiikin aikana ja viikingit elivät keskiajalla.

Elämä oli erilaista ennen

Ihmisten elämäntyyli on muuttunut aikojen kuluessa. 100 vuotta sitten useimmat suomalaiset asuivat vielä maaseudulla ja työskentelivät pellolla tai metsässä. Lapset auttoivat kaikessa, mitä aikuiset tekivät. Ei ollut mitään televisioita tai puhelimia. Oli harvinaista matkustaa ulkomaille. Meidän esi-isämme elivät täysin erilaista elämää kuin me nyt.

Sinulla on sinun historiasi ja sinun vanhemmillasi on omansa. Kysymällä ja tutkimalla saat tietää lisää siitä, missä sinä tai sinun vanhempasi ovat olleet mukana.

Tärkeitä lyhennyksiä

On sopimuksia siitä, kuinka aika ilmoitetaan. Tämä on länsimainen tapa kuvata historiaa ja aikaa.

f.Kr. (suomeksi eKr. tai eaa.) = ennen Kristusta = ennen ajanlaskumme alkua
e.Kr. (suomeksi jKr. tai jaa.) = Kristuksen jälkeen = ajanlaskumme alun jälkeen

Historia ei ole vain sotia

On mielenkiintoista tutkia historian ihmisten käyttäytymistä ja tapoja. Pidetään kohteliaana, että mies ritarillisesti avaa oven naiselle, jotta tämä voi mennä ensin. Tämä tapa on säilynyt vieläkin väkivaltaiselta keskiajalta, kun ritareilla oli tapana antaa ystävän mennä ensin ovesta sisään. Jos vihollinen seisoi oven takana ja odotti, oli se ritarin ystävä, joka lävistettiin miekalla. Sillä tavalla ritarit selvisivät hengissä.

Ketkä ovat historian suurmiehiä?

Kun puhutaan tärkeistä historiallisista henkilöistä, on tapana nimetä tärkeitä presidenttejä ja sotapäälliköitä. Jokapäiväisiin keksintöihin ja tavallisiin aktiviteetteihin, kuten lukemiseen tai liikkumiseen tai erilaisiin vapaa-ajan harrastuksiin ei yleensä kiinnitetä niin paljon huomiota. Mutta myös näillä esimerkeillä on oma historiansa. Kenellä on ollut suurin vaikutus sinun elämääsi: sotapäällikkö Julius Ceasarilla vai sähkön keksijällä Michael Faradaylla?

Muista!

- Historia jaetaan aikakausiin.

- Esihistoriallinen aika loppui, kun kirjoitettu kieli keksittiin.

- Ihmisten elämäntavat ovat muuttuneet vuosien myötä.

Svenska ordprov 3.10.2014