BIGE kpl 5

5. Pienet nisäkkäät

Päästäiset, hiiret ja myyrät saalistavat niityillä, jossa on runsaasti näitä pieniä nisäkkäitä. Ne eivät elä pitkään, korkeintaan kaksi vuotta, mutta ne saavat monia pentueita joka vuosi ja yhdessä pentueessa voi olla 2-10 poikasta.

Metsäpäästäinen on sopeutunut erilaisiin ympäristöihin. Se viihtyy niityillä, pellonpientareilla, metsien reunoilla ja jopa kosteilla rantaniityillä. Yhdessä päästäisten kanssa metsähiiret ovat Suomen tavallisimpia nisäkkäitä. Päästäinen muistuttaa hiirtä, mutta se ei ole sille vaan maamyyrille ja siileille sukua. Päästäisellä on turkki, joka on pehmeä ja samettinen. Sillä on pitkä, terävä nenä, pienet korvat ja mustat pienet nappisilmät.

Päästäiset ovat petoeläimiä. Ne syövät matoja, hyönteisiä, toukkia, hämähäkkejä ja etanoita. Ne kiitävät nopeasti edestakaisin, mikä kuluttaa paljon energiaa. Sen takia niiden pitää syödä päivässä yhtä paljon kuin ne itse painavat.

Kuolleet päästäiset ovat tavallinen näky. Jos ne eivät löydä tarpeeksi ruokaa, ne kuolevat nälkään. Monet pedot tappavat päästäisiä, mutta eivät kuitenkaan syö niitä, koska ne haisevat pahalta.

Pienet jyrsijät

Jyrsijöillä on terävät, talttamaiset etuhampaat, joita ne käyttävät jyrsiessään kasveja. Jyrsijät liikkuvat loikkien ja jättävät lumeen rivin rinnakkaisia jälkiä tassuistaan. Ne kaivavat kattavan käytäväverkoston asuinkokoineen ja ruokavarastoineen oman mitallisen kulkusysteemin asuinkoloille sekä käytävän maan pinnalle. Poikaset syntyvät koloissa, jotka on vuorattu kuivalla heinällä.

Metsähiiri elää pellolla ja metsässä, jossa se syö siemeniä ja hedelmiä. Talvella se asettuu joskus asumaan kesämökkeihin ja varastorakennuksiin. Metsähiiri voi esiintyä monissa paikoissa suurissa määrin, mutta niitä näkee silti harvoin, koska ne pysyvät piilossa pesässään päiväsaikaan.

Metsähiiri on taitava kiipeilijä ja hyppijä. Sillä on suuret korvat ja isot silmät niin kuin useilla yöeläimillä. Sen turkki on päältä kullanruskea, mutta maha ja jalat ovat valkoiset.

Peltomyyrä on ruskeanharmaa ja sillä on lyhyt häntä. Sen pienet korvat ovat piiloutuneet sen pörröiseen turkkiin. Se asettuu asumaan sinne, missä kasvillisuus antaa suojaa ja ruokaa. Niityt, pellonreunat, aukiot ja viljelemättömät pellot ovat loistavia elinympäristöjä. Kun myyriä on paljon, on petolinnuilla ja ketuilla myös paljon ruokaa.

Kesällä myyrä syö ruohoa mutta myös apiloita ja niittyleinikkien lehtiä. Talvella se löytää ruohoa lumen alta. Myyrä asuu lumen alla lähellä maanpintaa, missä lämpötila on nollan tienoilla, vaikka ulkona on pakkasta. Kun lumi alkaa sulaa keväällä, voit nähdä myyrän talvireittejä, joissa purtu ruoho on pakkautunut pieniksi makkaroiksi. Hyvinä myyrävuosina vihreä ruoho loppuu ja silloin peltomyyrä jyrsii kuorta puista ja pensaista lumen alta. Jäljet näkyvät, kun lumi sulaa.

Yhteenveto:
Metsäpäästäinen syö pieniä selkärangattomia eläimiä.
Metsähiiri syö siemeniä ja hedelmiä.
Peltomyyrä syö ruohoa ja kuorta.

Kuvatekstit:
20A Metsähiirellä on pitkä ja terävä kuono.
21A Metsähiirellä on isot silmät ja korvat sekä pitkä häntä.
21B Peltomyyrän tunnistaa sen lyhyestä hännästä.

21C Peltomyyrän poikaset ovat karvattomia syntyessään.